Toisen päivän reitti muodosti koko kilpailun kuningataretapin. Ennakolta sekä reittikuvauksen että historiatiedon perusteella oli selvää, että päivään kannattaisi lähteä tarkkaan harkitulla vauhdinjaolla. Samalla kokonaiskilpailun ratkaisevat erot tehtäisiin todennäköisesti tänään.
Toisen kilpailupäivän aamu valkeni jälleen hieman kosteana, mutta silti selvästi kesäisempänä kuin eilinen. Lämpötila tulisi kohoamaan noin 20⁰C asteeseen ja Lapin erikoisuutena napakka etelätuuli puhaltaisi koko päivän jopa 10m/s, jonka maastopyöräilijäkin varmasti huomaisi tuntureiden ylärinteillä. Kuitenkin reitin keskeiset etelään ajettavat osuudet olivat metsän siimeksessä, joten tuuli ei tulisi aiheuttamaan liikaa harmia matkan taittamiseen. Luontoäidin armeliaana helpotuksena myötätuuli vauhdittaisi etapin loppulähestymistä Saariselälle.
Toinen etappi haki ensin nousumetrit pois kuleksimasta 20 kilometrin alkulenkiltä Kaunispäältä, Palopäältä ja Urupäältä. Saariselälle palaamisen jälkeen jatkettiin hyväkuntoista hiekkatietä lähes kymmenen kilometriä lähelle Vellinsärpimää, jonka jälkeen reitti muuttui lähes katkeamattomaksi toistakymmentä kilometriä pitkäksi polkuosuudeksi jokilaaksossa. Tämä polkupätkä oli koko etapin selvästi teknisin osuus. Toisen huoltopisteen jälkeen käännettiin keula kohti Kiilopäätä, jonne noustiin jyrkästi ja suoraviivaisesti hiekkatietä pitkin. Kiilopään osalta tuotelupaus ei pettänyt, sillä huipulta avautui lähes joka suuntaan komeat tunturimaisemat.
Kiilopään lenkin jälkeen noustiin vielä Ahopään ohitse, josta laskettiin renkaille riskialtista kivikkolaskua kohti etappien yhteistä kymmenen kilometrin loppulähestymistä Saariselälle.
Kymmenen minuuttia ennen lähtöä järjestäjä otti etapista Lapin-lisän pois – ennakkoon markkinoitu 80 km päivämatka olisikin vain 68 km. Se tiputti arvioitua ajoaikaa puolella tunnilla, mutta ei vaikuttanut taktiseen kokonaiskuvaan kummemmin. Vastaavasti kolmannen etapin luvattiin pitenevän 50 kilometristä 59 km mittaan. Toiselle etapille kertyi nousua 1275 m.
Jukka lähti toiseen päivään maltilla. Tarkoituksena oli pitää yllä hyvä perusvauhti ja eteneminen rentona, jotta pitkä päivä ei pääsisi venähtämään. Ainoat ”sallitut” iskunpaikat olivat alkulenkin Urupään nousu, joka sisälsi muita alkuosan nousuja teknisemmän kivikkopätkän ja sen yläosa ajettaisiin viistoon vastatuuleen. Toinen iskunpaikka, tai ainakin paikka johon kannatti säästää jonkunlainen isompi puu, oli Kiilopään jyrkkä nousu ennen reitin viimeistä kolmannesta. Etappi sujui täysin suunnitelman mukaan – pääosa matkasta tuli ajettua VK1-sykealueella, määrätietoisesti mutta maltilla edeten. Urupään ja Kiilopään nousuissa onnistui muutaman ohituksen tekeminen, joissa saavutetut sijoitukset tuli tosin luovutettua myöhemmin takaisin. Kiilopäältä laskiessa takarengas alkoi tuntua oudon huojuvalta, mutta se osoittautui vääräksi hälytykseksi. Viimeinen kymmenen kilometriä oli oikeastaan etapin paras osuus ajamisen kannalta, kun voimia oli säästynyt loppurutistukseen hyvin. Siellä tuli tosin tehtyä pari täysin tarpeetonta pysähdystä, kun kaikki tavarat ei meinanneet pysyä matkassa mukana. Tavoitteena oli ajaa etappi alle neljän tunnin kokonaisaikaan, joka onnistui hienosti. Toleranssia jäi lopulta lähes kokonainen minuutti.
Henkan etappi eteni harkitusti lenkkisykkeillä Kiilopäälle, jonka jälkeen alkoi turboruuvin kiristys. Reitin alkuosuuksilla oli tarjolla hyviä porukoita ja yksittäisiä ajajia, joiden kanssa löytyi sopiva yhteinen sävel. Ahopään jälkeisessä kivikkolaskussa syntyi murheita takarenkaan kanssa, mutta Henkka selvisi rengasta tekohengittämällä maaliviivalle saakka.
Santeri joutui keskeyttämään kokonaiskilpailun ja jättämään 2. etapin väliin satulahiertymien takia. Etapin jälkeen hänen osallistumisensa viimeiseen päivään on epävarmaa.
Toiselle etapille miesten eliteen oli lähtijöitä enää 17. Henkka oli maalissa sijalla 9. ajalla 3:33:42, 33:13 etapin voittanutta Niko Heikkilää (Team Giant Suomi / OPP) jäljessä. Jukka tuli maaliin sijalla 13., 58:32 voittajalle jääneenä. Kokonaiskilpailussa Henkka vakiinnutti paikkansa TOP10:ssä, ollen sijalla 9. ja 3 minuuttia 41 sekuntia edellä Trail Riders Vaasan Hannu Anttilaa (kokonaisajalla 6:04:28). Jukka on Henkasta 39:07 jääneenä sijalla 13.
Mika Liimatainen on kahden etapin jälkeen M50 Harraste -sarjassa komeasti sijalla 5. Ensimmäisellä etapilla Mikalle sattui rengasremonttia, joka tiputti hänet lopulta sijalle 10. Toisella etapilla oma taso ja kokemus tästä tapahtumasta pääsi paremmin esiin, hän saapuessaan maaliin sarjansa neljäntenä.
Viimeisen etapin reitti kulkee suhteessa eniten avotunturimaastossa ja vaikka kyseessä onkin kilpailu, kirkas sää on toivomuslistalla jo pelkästään maisemien takia. Vuorokautta ennen ennuste näyttää iltapäivälle vielä epävarmalta. Viimeiselle päivälle on lupa jättää kaikki voimanrippeet rintheeseen, saa nähdä mihin se riittää.
Kouvolan Pyöräilijät ry 